keskiviikko 12. kesäkuuta 2013

Nikonin J1 kesäkoulu

Hellurei Heurekasta! Tällä kertaa en ole tutustumassa tiedekeskuksen antiin, vaan käyttämässä hyödykseni Nikonin tarjoamaa ilmaista koulutusta oman kamerani käyttöön. Kyseessä on 2,5 tunnin mittainen perehdyttäminen ja toivon mukaan saan hyvän muistinvirkistyksen viime talven valokuvakurssin opetuksiin. Opettajana toimii Kamera-lehden päätoimittaja Asko Vivolin. Mukana on 5 Anttilan myyjää ja tuossa yksi, ilmeisesti pomomies, kävi jakamassa heille kamerat kurssin ajaksi käyttöönsä. Muutkin aloimme tottakai huhuilla kameroita, mutta ei antanut :( Noh - onneksi on oma kamera mukana.

http://cdn.phonenews.com/wp-content/uploads/2013/02/nikon-j1-white.png


Ajattelin kirjata tänne omat mustiinpanoni, joten jos joku muukin peilittömän pikkujärkkärin käyttäjä saa näistä jotain iloa, niin kiva. Aasiassahan nämä ovat jo kovin suosittuja ja yleisiä, mutta ovat Suomessa sen verran vielä harvinaisia, että tämä on ensimmäinen koulutus Nikon ykköselle, joten toimimme pilottiryhmänä tänään 12.6.2013.

Tavoitteena on, että tämän kurssin jälkeen jokaien voisi toteuttaa seruaavaa kirjainyhistelmää: UVA, joka tarkoittaa Uskalla Välttää AUTOa

Ensitöiksemme kävimme läpi ihan kameran teknisiä ominaisuuksia.

P: Ohjelmoitu automaatti
S: shutter = suljin = valotusajan esivalinta, joka valitaan zoomauspainikkeella. Himmenninaukko asettuu atuomaattisesti
A: apperature = aukko: Himmenninaukon esivalinta. Valoitusaika asettuu automaattisesti. Mitä pienemmän aukon läpi lasketaan valoa, sitä tarkempi on kohde. Jos haluat tarkkaa aluetta sekä edessä että takana, niin silloin automaatti ei älyä takentaa koko sysvyysaluetta, jolloin kannattaa valita A:n oikein, niin silloin tulee hyvä. Tarkenna noin puoliväliin esim. juhlapöytään ja f/11 tai f/16.
M: Manual, käsisäätö

Nyt LUULEN, että vihdoin ja viimein ymmärrän tuon S ja A jutun, mutta jokin siinä ei vaan mun aivoissa muutu sellaiseksi ahaa-elämykseksi...Jatkan siis yrityksen ja erehdyksen kautta...

Roskisnäpistä sen verran, että jos ei ihan hirveesti ehdi kuvata poistettujen päälle, niin vaikkapa vahingossa poistettuja kuvia voi hakea takaisin. Googlaamalla löytyy ohjeet. Muistikortin alustus aina aika-ajoin tekee ihan hyvää sen kestolle, mutta varsinkin jos aikoo myydä kameransa pois.

Valotus: Mitä pienempi f-numero, sitä enemmän valoa menee läpi. Valoitus määritellään kolmella osatekijällä:
Aukko (himmennin): säädettävä reikä objektiivissa
Valoitusaika (suljin): sulkimen aukioloaika
Herkkyys (ISO): Kennon valoherkkyyden asetus




Nämä asiat kannattaa opiskella ihan mistä vaan valokuvauksen perusoppaasta. Digitaalisuus ei ole tuonut tähän mitään uutta.

Valoitusaika vaikuttaa liikkeen toistumiseen kuvassa

1/125 s lyhyt valotusaika pysäyttää liikkeen
1/4 s pitkä valotusaika luo vauhdin tuntua (esim hyrrän pyörivä liike)

1/400 s Lyhyt valotusaika pysäyttää kaiken liikkeen
1/40 s Pitkä valotusaika luo vauhdin tuntua kuvaan, kun kamera seuraa liikkuvaa kohdetta. Liike ei saa pysähtyä siinä vaiheessa, kun painat nappia

Himmenninaukko: Himmenninaukolla säädetään kuvan terävyysaluetta, eli sitä, kuinka paljon terävyyttä kuvassa on tarkennustason etu-ja takapuolella. Suuri aukko tarjoaa suppean terävyysalueen. A-valotustavalla o n helppo säätää himmenninaukkoa.

f/5.6 vain kohde on terävä
f/16 vähän taustaakin tulee terävänä (jalustan käyttö on suositeltavaa)
f/3.5 Suuria ukkoja käytetään silloin kun halutaan erottaa pääkohde taustasta. Esimerkiksi henkilö- tai lähikuvaus. Pieniä aukkoja käytetään maisema ja arkkitehtuurikuvissa.

ISO-herkkyysasetus: vaikuttaa kameran valon määrän tarpeeseen. Suurilla ISO-asetuksilla voi käyttää lyhyempiä valoitusaikoja tai pienempiä aukkoja
Suuri herkkyysasetus
Hi Kuvissa voimakkaasti kohinaa
ISO 3200 Näkyvää kohinaa kuvissa
ISO 1600 Kohinan määrä kasvaa
ISO 800 Lievää kohinaa
ISO 400
ISO 200
ISO 100  Paras kuvalaatu 100 ja 200 välissä
Lo 1 Suppea sävyalueen toisto
Matala herkkyysasetus

Matalaa ISO-asetusta kannattaa käyttää aina kun olosuhteet sallivat. Käytä korkeita ISO-asetuksia vähässä valossa tai nopeasti liikkuvia kohteita kuvatessa.

Valonmittaus:
Matriisimittaus, keskustapainotteinen, pistemittaus

Pistemittaus suorittaa mittauksen tarkasti pieneltä alueelta aktiivisen tarkennuspisteen kohdalta.
Matriisimittaus on erinomainen työkalu tavalliselle kuvaajalle.

Apu hankalissa valoitusolosuhteissa on +/- nappi ympyrässä. Muista aina palauttaa nollaan, koska ei palaudu automaattisesti.

Objektiivin polttoväli: Polttoväliä kuvaava mm-luku antaa viiteitä kuvakulmasta:



< 10 mm laajakulma
18 mm normaali
30 < mm tele

"Jalkaobjektiivia" kannattaa käyttää, eli kävellä kauemmaksi. Jos haluaa vaikka näytää ryhmän vuoren edessä, kannattaa mennä n. 10 metrin päähän ryhmästä ja zoomata, jolloin taustalla oleva vuori näyttää isolta, mutta saat ryhmän silti mahtumaan kokonaan kuvaan.

Termejä ja tekniikkaa:

Valkotasapaino: Erilaisilla valolähteillä on erilainen värilämpötila. Värilämpötilaa mitataan Kelvineillä. Valkotasapainotusasetuksilla voi säätää kuvan värit haluamikseen.

K 10,000 Pilvetön sininen taivas
K 1,000 Kynttilänvalo




Kuvan koko ja laatu:

Kuvan koko (pikselimäärä) ja pakkaustaso vaikuttava kuvan käyttökokoon (cm) että kortille mahtuvien kuvien määrä. Kannattaa olla valittuna JPEG fine + kuvakoko L, ellei halua valita RAW tai NEF-tiedoston käyttöä. NEF antaa parhaan mahdollisen laadun sekä mahdollistaa monipuolisen jälkikäsittelyn. NEF-tiedostoja ei voi avata kaikilla kuvaohjelmilla. View NX2 ja Capture NX2 sopivat sekä katseluun että muokkaamiseen (maksaa n. 200 e). Jos ei ole ottamassa NEF-tiedostoja niin sitten View NX2 on ilmanen kuvankäsittelyohjelma, joka soveltuu perusmuokkaukseen oikein hyvin.

Muutama poiminto Menu-valikosta

"Play"-kansio
katseluvalikko, kytke kamera telkkariin ja katsele
DPOF, kv-standardi kuvien tulostukseen printtereillä

Työkalu-kansiosta löytyy alustus-painike, jota siis kannattaa käyttää 2-4 kertaa vuodessa.

Picture control
Säädä kuvan kontrastia, värisävyjä ja terävöintiä (JPEG-tallennus)
SD, vaikio
NL, neutraali
VI, värikäs
MC, yksivärinen
PT, muotokuva (toistaa ihon sävyt pehmeinä)
LS, maisema

AF-A Automaattinen servotarkennus
AF-S Yksittäistarkennus
AF-C Jatkuva tallennus (kun kohde liikkuu)
MF Tarkennus käsin

AF-S:n pariksi kannattaa valita määritelty tarkennuskohde
AF-C:n pariksi kannattaa valita seuraava tarkennuskohde (kuvake näyttää pistoolin suulta)

Salaman käyttö (2-3 metriin on vielä hyötyä)
Täytesalama: Lisävaloa etenkin tummiin varjoalueisiin
Hidas täsmäys: Vallitseva valo määrää kokonaisvalotuiksen (kuvaustavalla P A)
Slow rear: esim jos kuvaat liikkuvaa kohdetta pimeällä (auto näyttää menevän oikeaan suuntaan)

Videokuvauksessa voit käyttää myös slow motion 400 fps.

Summa summarum on se, että kuvia kannattaa ottaa paljon, sommitteluun kannattaa käyttää aikaa ja miettiä, mihin tarkoitukseen kuvia ottaa. Jos tietää tekevänsä valokuvakirjan niin kannattaa ottaa monesta eri kulmasta, monen kokoisia, lähikuvia, pystyä ja vaakaa, jotta on sitten valinnanvaraa, kun on kirjaa luomassa.

Näillä opeilla taas mennään eteenpäin ja katsotaan, alkaisiko kuvien laatu parantua :) Toivossa on hyvä elää, sano loinen...












Ei kommentteja:

Lähetä kommentti