Pastaperjantai

Toisilla on pitsaperjantai, mutta meillä oli pastaperjantai. Turvauduin jo toistamiseen uudenvuodenlupaushaasteessani Pastat (Otava 2008) kirjaan, mutta tällä kertaa lopputulos maistui paremmin kuin aikaisemmassa blogissani esittelemä Appesiinipasta. Tätä voin siis lämpimästi suositella kaikille muillekin pastan ystäville.

Spagettia artisokka-katkarapukastikkeella

Ainekset (4 annosta)

8 säilöttyä artisokansydäntä

4 isoa tomaattia

250 g katkarapuja

3 kevätsipulia

400 g spagettia

suolaa 

2 rkl oliiviöljyä

1 dl kuivaa sherryä (esim Fino tai Amontillado)

2 dl ruokakermaa

2rkl säilöttyjä viherpippureita

ripaus cayennenpippuria

muutama rakuunanlehti

Tomaattien kalttaus. Kiehuvasta kylmään veteen ja sitten kuorien irroitus.

Valmistus 

1. Valuta artisokansydämiä talouspaperin päällä ja 

halkaise ne pitkittäin.  

Kalttaa tomaatit, leikkaa ne neljään osaan, poista simenet ja kuutio.

2. Huuhtele katkaravut ja taputtele ne kuiviksi

3. Leikkaa kevätsipulit ohuiksi renkaiksi

4. Kypsennä spagetti runsaasti suolalla maustetussa vedessä paukkauksen ohjeen mukaan. 

5. Kuumenna sillä välin öljy isolla pannulla ja pehmennä kevätsipulit hauduttamalla. Lisää katkaravut ja artisokat, anna paistua hetki. Lisää tomaattikuutiot ja anna kypsyä.

6.  Sekoita mukaan sherry, kerma ja viherpippurit. Anna kiehua hetki. Mausta suolalla ja cayennenpippurilla.

7. Kaada spagetti lävikköön ja anna valua. Asettele tarjolla kastikkeen kera, koristele rakuunanlehdillä.

Kevätmessut 2013

Kimppu: Timo Poikolainen

Jokakeväiseksi perinteeksi on muodostunut vierailu puutarhamessuilla, jotka tällä kertaa kantoivat nimeä Kevätmessut ja puutarhamessujen lisäksi mukana oli niin mökkiä kuin rakentamistakin. Itse viihdyin suurimman osan ajasta puutarhapuolella, mutta koska sosiaalisen median välityksellä tieto ihmisten liikkeistä kantautuu laajempaan tietoisuuteen kävin moikkaamassa tuttuja niin rakennusmessuilla (Apsis arkitektbyrå) kuin kukkiensidontapaikallakin, jossa entinen sambakaverini Timo Poikolainen oli mukana kisaamassa. Jos haluat käydä katsomassa kuvia kilpailutöistä niin kurkkaa seuraava linkki: Kukkiensidontaskaba 2013

Puutarhamessuilla oli aika samanlainen meininki kuin yleensäkin, mutta väkeä sattui siinä kahden jälkeen ihan tolkuttomasti! Ihan meinas ruveta ahdistamaan.

Jotenkin tuntui, että uutuudet ja muut kivat ideat olivat kovin vähissä tänä vuonna, mutta sipuleita ja mukuloita oli tarjolla jos vaikka jonkinlaisia mutta ihan kuin koneiden ja puutarhan kalusteiden osuus olisi ollut aikaisempaa laajempi. Jos et itse päässyt paikalle niin tässä vähän fiiliksiä osastoilta:

Ette kyllä arvaa, kuka haluaisi tuollaisen sängyn omaan puutarhaansa!

Kiva kierrätysidea käyttää lyhtyjä ympärivuotisesti :)

Mukaan messuilta tarttui kolme Sarah Bernhard pionia ja ihana 20 ruusun kimppu. PartyLiten hurrikaani saa nyt kynttilöiden sijaan toimia kukkavaasina :)

Kevät, tule jo!

Pitää se nyt vielä kerran sanoa, että kyllä tätä talvea jo riittäisi ja saisi se kevät jo tulla. Jonkin sortin eskapismiä piti sunnuntaina lähteä harrastamaan Plantagenille, sillä huhut kertoivat, että kevät on jo siellä.

En tiedä, että onko vanhuus vai mikä, mutta romanttisen hempeät, vaaleanpunaiset ruusukuvioiset ruukut ja muut ihanuudet jotenkin kiinnittivät erityisen huomioni kierrellesseni Vantaan kaupan käytäviä.

Kukkiakin oli jos jonkinvärisiä, vaikka keltainen vielä näin pääsiäisen jälkitunnelmissa tuntui olevan hallitseva väri. Olisipa ollut ihana jo ryhtyä kahmimaan kukkia mukaan, mutta ulkona odottava todellisuus kuitenkin sai toisiin ajatuksiin. Mutta en nyt sentäs ihan tyhjin käsin kuitenkaan poistunut :D

Hiiret ovat tehneet tuhoaan meidän pari kesää vanhoista puutarhatuolien päällisistä, joten olin liikenteessä myös sillä mielin, että voisin löytää uudet päälliset. Ei kuitenkaan värit natsanneet, joten täytää vielä odotella sesongin todellista alkua. Mutta kauniita tyynyjä löytyi kyllä! Ja perhosia :D

Pitää sellaista vielä erikseen mainostaa, että jos menette Plantageniin Vantaalla, niin käykää ihmeessä syömässä hodarit siellä puutarhakalusteiden lomassa! On maailman herttaisin setä siellä myymässä ja hänellä on todella maistuvat hodarit hyvillä mausteilla! Vähän eriä kuin erään nimeltä mainitsemattoman ruotsalaisen huonekalukaupan hodarit... Ja siellä saattaa törmätä tuttuihinkin! Eräs "vanha" oppilaani putkahti moikkaamaan ja vaihtamaan kuulumisia. Oikein paljon tsemppiä tulevaisuuden suunnitelmiin JP!

Taitaa olla hempeä kesä tulossa. Tulevana lauantaina lisää puutarhafiilistelyitä kevätpuutarhamessuilla!

NIKON School and food

Olin odottanut tätä päivää ihan sieltä Nurmijärven opiston valokuvakurssista lähtien, joten odottavaisin mielin lähdin kohti Katajanokkaa ja Kuura events & kitscheniä. Luvassa olisi kuuden tunnin tehoannos valokuvausta ja ruuanlaittoa.

Sen verran taustatietoa, että kun ostaa Nikonin suomalaiselta jälleenmyyjältä saa kaupan päälle 2,5 tunnin mittaisen perehdyttämiskoulutuksen oman kameran käyttöön. Tätä kun lähdin netistä etsimään törmäsin tähän yhdistettyyn ruoanlaitto & kuvauskurssiin ja ilmoittauduin. Tuo perehdyttämiskurssi Nikon 1:lle on vasta kesäkuun 12. päivä, joten mukavaa lomatekemistä luvassa juuri keskellä parasta valokuvaussesonkia :)

Päivä alkoi oikein mukavasti tervetulokuoharilla ja lohesta tehdyllä Amuse-bouchella. Tämän jälkeen 20 hengen ryhmä jaettiin kahtia ja osa jäi aloittelemaan ruoanlaittoa ja puolet siirtyivät yläkertaan teoriaosuuteen Timo Ripatin johdolla.

Tässä muutamia asioita lyhyesti poimittuna omista muistiinpanoistani:

Valo ja valaisu ovat kaiken a ja o

Sommittelu: siirtele annosta, siirtele kameraa

Reunoilta siirrytään kohti keskustaa

Luovaa heijastimien käyttöä: kattilankansi tai aluminifolio kelpaavat paremman puutteessa

Kuvaa valmistusvaiheita

Huomioi peilaavat pinnat, kuten keitoissa ja kastikkeissa

Softaus ehkä jäämässä pois muodista ja siirrytty enemmän kuviin, jossa myös tarjoiluastiat ja ainesosat näkyvillä

2-3 selkeää elementtiä kuvaan

Kuvia tunnelmista ja teemoista: valmistusvaiheita, annoskuvia, teemakuvia

Ruoan "murjominen" kuviin: taitetaan leipä käsin auki tai leikataan lihaa tms, jolloin saatetaan kuvan katsoja siihen tilaan, että hän olisi jo maistanut ruokaa 

Pyri saamaan kuvaan kolmiuloitteisuutta tuomaan mielenkiintoa

Selkeys: puhtaat linjat ja puhtaat värit

Käytä ns. pihtivaloa: Päävalo, annos ja täytevalo ovat samassa linjassa toistensa kanssa

Heijastava valo ei saa olla voimakkaampi kuin päävalo

Aloita aina kuvaus pelkällä päävalolla ja katso, minne kuva tarvitsee lisää valoa apuvalosta

Käsisalamoiden käyttö on tavallista nykyisissä lehtikuvissa

Pehmeää valoa päävalosta ja kovaa valoa apuvalosta

Viimeinen silaus tehdään aina siinä vaiheessa, kun valot ja kaikki muu on katsottu valmiiksi ja sitten vasta kaadetaan kastike lämmitetylle lautaselle

Tummalla varjostimella saadaan liika valoisuus pääkohteen ulkopuolelta pois

Kuvauskulman tulisi muistuttaa annoksen ääreen istahtaneen ruokailijan katselukulmaa

Kuva: Minna Scheinin

En nyt lähde ihan kaikkia reseptejä aukomaan, mutta kuitenkin muutaman. Ensimmäisenä hunajarosmariinikastikke, joka sopi niin täydellisesti vuohenjuustotoastin ja luomusalaatin kanssa: 

4 dl hunajaa

1 dl omenaviinietikkaa

10 tuoretta rosmariinin oksaa

Mittaa kattilaan hunaja ja omenaviinietikka. Kiehauta hunaja ja etikka ja lisää rosmariininoksat. Keitä kastiketta hetken ajan kasaan ja nosta sivuun liedeltä. Kun salaatti on koottu valmiiksi kiehauta kastiketta hetken ja kaada se kuumana juuston päälle. Kastike säilyy jääkaapissa ainakin viikon, rosmariinin oksat saavat olla mukana makua antamassa.  

Salaatti annosteltuna odottamassa vuohenjuustotoastia

Henkilökohtainen hehkutus yllä olevasta kuvasta. Opin vihdoinkin omalla minijärkkärilläni tekemään kuvan, jossa sekä etuala että tausta ovat suttuiset ja keskellä on skarppi kohta. Kiitos auttavaiselle kuvaajalle Rovaniemeltä! Alla vielä valmiin annoksen kuva.

 Pääruoksi oli siikaa lämpimän perunasalaatin päällä ja savuporokastikkeella. Oli todella hauska yhdistelmä! Tätä täytyy ehdottomasti kokeilla kotonakin - vaikka tiedättekin suhteeni kalaan ;)

Pääruoan jälkeen ennen jälkkäriä oli mahdollisuus nautiskella juustoja persikkachutneyn kanssa. 

Sitten haluan vielä jakaa jälkkärin, koska se oli myös todella hyvä! Se ei ollut liian makea vaan siinä oli mukavan pirtsakka maku, joka todennäköisesti tuli siideristä. 

Päärynätartaletti, mascarponevaahtoa ja viikunabalsamicoa

400 g päärynöitä

100 g sokeria

2 dl päärynäsiideriä

Maizenaa

Pese päärynät hyvin ja kuivaa ne. Leikkaa ne kuutioiksi. Kuumenna siideri kiehuvaksi ja lisää sokeri. Suurusta Maizenalla ja lisää päärynät, kiehauta vielä kerran ja anna jäähtyä. 

Mascarponevaahto

2 dl vaahtoutuvaa vanhanajan vaniljakastiketta

2 dl Mascarponejuustoa

1 tl vaniljasokeria

Vatkaa vaniljakastike kovaksi vaahdoksi vaniljasokerin kanssa. Lisää mascarpone vaahdon sekaan kevuesti sekoittamalla. Laita päärynäseos tartalettiin ja päällystä vaahdolla. Koristele viikunabalsamicolla. 

Illallispöytä ei ollut ihan sellainen, että normi ravintolassa sitä olisi katsottu hyvällä :D Kameroiden lisäksi huomatkaa Maarin ihanat rakutekniikalla tehdyt koivuiset vaasit. Hyvä hyvä Lappilainen muotoilu! Muutenkin Kuura on sisustettu suomalaisella designilla ja kyseinen keittiö on vuokrattavissa max 22 hengen ryhmille joko niin, että Kuuran väki hoitaa tarjoilut tai niin, että porukka tuo mukanaan omar ruuat ja juomat ja kaikki keittiön tarvikkeet ovat silloin käytettävissä. Lue lisää täältä. 

Ihan oli mahtava päivä ja olen erittäin tyytyväinen, että osallistuin. Hetkeen ei varmaankaan omat ruokakuvat parane teknillisesti, koska ekan kuvan välineistöä minulla ei edelleenkään ole. Mutta nyt on muutamia niksejä kuitenkin, joiden avulla voin kotikonstein yrittää hakea parempaa valaistusta. Opiskelu jatkukoon! 

Lisää kuvia tulossa I am Nikon Finlandin Facebook-sivuille :)

Pimp up the poro

Pari vuotta sitten kävin sukuloimassa Lapissa ja sain maistaa tätä kyseistä keittoa Merja-siskon luona. Tätä reseptiä ei siis löydy mistään kirjasta, mutta nyt se löytyy ainakin täältä, jotta muutkin saavat helposti ja vaivattomasti palan Lappia lautasilleen.

Kuten otsikosta voi päätellä, tätä versiota ei tehdä alusta asti vaan parantelemalla Kylmäsen savuporokeittoa. Kyseisen lapinreissun jälkeen olen yrittänyt saada Citymarketin kauppiasta tilaamaan kyseistä keittoa valikoimiinsa, mutta ei ole onnistunut, vaikka muita Kylmäsen tuotteita hyllystä löytyykin. Mutta sitten ennen pääsiäistä kävelin Lidliin ja yllätykseni löysin sitä sieltä ja ostin heti kolme purkkia :)

Tämän valmisversion sekaan lisätään ruokakermaa sellaisella rasvaprosentilla, joka itselle sopii. Lisäisin sitä koko 2-2,5 dl, koska kun joukkoon laitetaan vielä pororouhetta nousee keiton suolaisuus muuten aika korkeaksi.

Toivottavasti ruokaintoilijat eivät nyt ota nokkiinsa, kun bloggailen valmiista purkkiruoasta, mutta todellisuus on kuitenkin sitä, että monet ihmiset ovat kiireisiä ja kaipaavat helppoja reseptejä, jollainen tämä keitto on. Se sopii oikein mainiosti tällaisiin talvisiin päiviin, joten suosittelen lämpimästi kokeilemaan!

Rakastu ranskalaiseen

Aikaisemmin en ehkä ymmärtänyt niitä, jotka intoilivat ranskalaisen keittiön mahtavuudesta mutta pikkuhiljaa alan ymmärtää, että onhan se makumaailmaltaan erittäin maistuva ja MasterChef kilpailijan Kiran ajatuksia lainaten "ruoanlaiton perusta". Kyseisen MasterChef-jakson innoittamana kaivoin jälleen esille tutun keittokirjan ja sieltä Provencelaisen kananpoika-reseptin.

Tätä ruokaa kannattaa valmistaa, jos on angsteja, koska niitä pääsee purkamaan nuijimalla fileitä littaniksi. Valmistus oli erittäin helppo ja nopea, joten tätä annosta voi suositella ihan arkiruuaksi. Maun tähän ruokaan antaa cayennenpippuri - tuliainen Ranskan kolonialismin ajalta. Seuraavalla kerralla laitan sitä vähän enemmän kuin mitä reseptissä sanotaan.

Poulet à la Provençale

4 annosta

6 kypsää luumutomaattia

4 nahatonta broilerin rintafileetä (à n. 150-175 g)

5-7 rkl ekstra-neitsytoliiviöljyä

1 valkosipulin kynsi hienona silppuna

16-24 kivetöntä mustaa oliivia

pieni kourallinen tuoreita basilikanlehtiä

suolaa

1. Poista rintafileiden alta sisäfileet ja säästä ne muuta käyttöä varten

2. Pane fileet kahden leivinpaperiarkin tai kelmun väliin ja nuiji ne n. 1 cm paksuisiksi pihveiksi. Mausta suolalla ja cayennenpippurilla

3. Kuumenna 3-4 rkl oliiviöljyä kohtalaisella lämmöllä suuressa paksupohjaisessa paisinpannussa. Lisää broilerinfileet ja kypsennä 4-5 min. kunnes ne ovat kullanruskeita ja juuri ja juuri kypsiä; käännä kerran. Siirrä fileet lämmitetylle lautaselle ja pidä lämpimänä sillä aikaa kun valmistat tomaatit ja oliivit. 

4. Pyyhi paistinpannu puhtaaksi. Lisää 2-3 rkl oliiviöljyä ja paista valkosipulia 1 minuutti, kunnes se on kullankeltaista ja tuoksuvaa. Sekoita joukkoon oliivit, kypsennä vielä 1 minuutti ja lisää tomaatit. Suikaloi basilikanlehdet ja sekoita ne tomaatti-oliiviseokseen, lusikoi seos sitten broilereiden päälle ja tarjoile heti. 

Ranskalainen keittiö: Carole Clements ja Elizabeth Wolf-Cohen. Gummerus 2005

Argh näitä kuvia! Onneksi ruokakuvauskurssi lähenee!

Lopuksi vielä Murussa töissä oleva Niki paljastaa ranskalaisen keittiön saloja. Linkki nähtävillä 28.4.13 asti:

Nicholas

Maanantaina 8.4. tulee 5:lta elokuva Julie & Julia :) Aion katsoa!

leffatraileri

Ruokatorstai ja MeNaiset reseptejä

Helsingin Sanomien Ruokatorstai-sivuilta on nyt testattu piparjuurilohi ja MeNaisista pitkäpertjantain kunniaksi keltainen sahramirisotto. Sahramirisotto vei kyllä voiton, koska kala ei vaan meinaa edelleenkän pudota, vaikka kuinka tiedän, että olisi terveellistä jne... Omega3 maistuu kyllä :D

Useasti Ruokatorstain reseptit ovat tuntuneet liian hankalilta alkaa toteuttaa, mutta tämä jotenkin houkutteli kokeilemaan.

Resepti oli todella helppo valmistaa mutta meidän kahden hengen taloudelle olisi taas pienempikin määrä riittänyt.

Linkki reseptiin: piparjuuri+lohi

Muistutus itselleni: Kun teet seuraavan kerran risottoa, hanki myös baarijakkara! Ristoton tekeminen kun vaatii jatkuvaa hämmennystä niin ehkä se sujuisi mukavammin, jos saisi istua penkillä?

Kokeilemani resepti on näyttelijä Heli Sutelan ja hän kertoo kuulleensa, että sen lisäksi että sahrami on kallis mauste se lisäisi myös onnellisuutta! No - me ainakin olimme ihan onnelisia syötyämme kyseistä risottoa :)

Keltainen risotto

1 sipuli

2 rkl öljyä

2 dl risottoriisiä

1 dl kuivaa valkoviiniä 

1 pussi (0,5 g) sahramia

8 dl kanalientä (fondista tai luomukuutiosta)

1 rkl voita

50 g parmesaania raastettuna

1 rkl sitruunasta puristettua mehua

mustapippuria ja suolaa

Kuori ja hienonna sipuli. Kuumenna öljy pannulla tai laakeassa kattilassa. Kuullota sipulia 5 min, älä anna sen ruskistua. Lisää riisi ja paahda sitä muutama minuutti, kunnes jyvät muuttuvat reunoiltaan kuultaviksi. Ripottele sahrami riisin joukkoon. Lisää viini ja anna kiehua niin, että viini haihtuu. Lisää sen jälkeen kauhallinen kuumaa lientä ja sekoita tasaiseksi. Kun liemi on lähes imeytynyt, lisää taas kauhallinen lientä ja jatka näin, kunnes kaikki liemi on käytetty. Risotto valmistuu 15-20 minuutissa riippuen riisilajikkeesta, kattilasta ja lieden lämmöstä. Valmiin risoton riisi on pehmeää mutta hampaissa tuntuvaa. Ota risotto liedeltä ja sekoita siihen voi, parmessaaniraaste, sitruunanmehu ja pippuri. Tarkista maku ja lisää tarvittaessa suolaa. Tarjoa heti. 

Resepti: MeNaiset 12/2013, s. 65