Kuva ja Kamera

Parin kuukauden takaisen valokuvakurssin ja Photo a day-haasteen myötä on valokuvaus ylipäätään alkanut kiinnostaa enemmän ja enemmän. Niinpä suuntasin eräänä kauniina sunnuntaina auton nokan kohti Messukeskusta.

Ohjelmasta olin bongannut pari luentoa, joille aioin osallistua. Toinen oli Jarkko Antikaisen "Katukuvauksen salaiseedet" ja toinen Tiina Puputin "Linsseillä ja liikkumisella lisää ilmaisua". Näistä erityisesti Antikaisen luento oli erittäinkin inspiroiva! Hän käytti paljon esimerkkejä Matt Stuartin kuvista (kts. Stuart) sekä ratkaisevan hetken isältä Henri Cartier-Bressonilta, jonka valokuvanäyttely olisi Tukholman Fotografiskassa 26.5. asti. Hesarin juttu aiheesta: Cartier-Bresson. Hän näytti esimerkkejä parillisuudesta, värieistä ja teemoista, mikä kylläkin sai tällaisen aloittelevan amatöörin tuskastumaan. Mutta Antikaisen ohje oli, että "ulkoiluta kameraasi mahdollisimman paljon",  jolloin todennäköisyys törmätä kuvauksellisiin tilanteisiin on suurempi.

Aikani kerreltyäni eksyin kameratorille ja sieltä hankin kameraani 10-100 millin linssin. Vakkarina J1:ssä on 10-30 linssi. Lisäksi ostin kotiopiskelua varten Michael Freemanin kirjan "Valokuvaamisen taito". Odotan erittäin innolla Hollannin reissua ja tulevaa kesää, jolloin todellakin aioin ulkoiluttaa kameraa mahdollisimman paljon! Tavoitteena on ottaa niitä kuvia, joita muut eivät ota ja toivoa, että sattuma tarjoaisi valokuvauksellisia tilanteita, jotka onnistun juuri sillä hetkellä tallentamaan :)

Kun kotiuduin lähdimme heti Jannen kanssa läheiselle järvelle testaamaan uutta objektiivia. Keli oli aurinkoinen mutta kylmä. Näpit meinasi jäätyä aina, kun alkoi säätää kameraa, mutta jokusen kuvan sain kuitenkin otettua.

Seuraava valokuvaukseen liittyvä tapahtuma on 6.4. Nikonin järejstämä ruokavalokuvauksen teemapäivä, jossa tulemme tekemään sekä ruuan että kuvaamaan sen. Odotan myös tätä innolla :)

Toscanalainen ilta

Sää oli kaukana toscanalaisesta, kun suuntasin kohti Isoniitun koulua. Lunta tuprutti taivaan täydeltä, mutta kotitalousluokassa oli lämmin tunnelma ja mukana tuttuja niin valokuvauskurssilta kuin kollega Martinlaakson lukiostakin.

Kurssi oli Nurmijärven opiston järjestämä ja opettajana toimi Hanna Fräntilä. Hän oli koostanut illan menyyn, joka näytti tältä:

Leipätangot (Grissinit)

Antipasto-alkupalalautainen

Primo piatto - Fenkoli-tomaattikeitto ja artisokkaleivät

Secindo piatto - Pinaatti-kinkkuraviolit tuorepasta ja herkkutattirisotto

Pääruoka - Pestobroileri Parman tapaan

Contorni - Rosmariiniperunat / yrttipolenta ja tomaatti-munakoisovuoka

In salata - Rucola-pistaasisalaatti

Dolce - tiramisu ja mantelikeksit

Neljän hengen ryhmissä valitsimme, mitä kukakin tekee ja yhdessä parini kanssa olin vastuussa rosmariiniperunoista, pääruoasta ja mantelikekseistä. Tein itseasiassa tämän pääruoan ja lisäksi tiramisua pari viikkoa kurssin jälkeen, koska pestobroileri Parman tapaa oli todella herkullinen!

Pestobroileri Parman tapaan ja rosmariiniperunat

8 kpl maustamattomia broilerinfileitä

n. 6 rkl pestoa

n. 100 g aurinkokuivattuja tomaatteja

200 g parmankinkkua

1-2 rkl oliiviöljyä

Nosta broilerifileet leikkuulaudalle. Halkaise fileet ja tee terävällä veitsellä viilto fileen päälle. Täytä syntyneet taskut pestolla. Silppua aurinkokuivatut tomaatit ja lisää ne taskuihin. Kiedo kunkin fileen ympärille parmankinkkua ja nosta broilerit voideltuun vuokaan. Pirskota päälle oliiviöljyä ja kypsennä 200-asteisessa uunissa 20-25 minuuttia, kunnes broilerit ovat kypsiä.  

HUOM! Älä missään nimessä lisää suolaa! 

Olisin kovasti halunnut koittaa, miten pastan tekeminen onnistuu, mutta nyt ei arpa osunut siihen ryhmään, joten taidan jatkossakin ostaa valmiit pastat kaupasta omatekemän sijaan. 

Polentasta tuli mieleen Jannen ja minun ensimmäinen Italian reissu, jolloin kiersimme pohjois Italiaa yhdessä italialasten kollegoideni kanssa. He veivät meidät pieneen vuoristokylään tapaamaan Pisognen koulun entistä rehtoria ja tuolla samaisella reissulla kävimme vuoristokylässä, jossa tehdään omaa Zorro-juustoa. Kylässä kävellessämme eräs vuoristoukko kutsui meidät kotiinsa ja hänellä oli polenta valmistumassa. Se näytti eriltä, kuin polenta, jota kurssilla teimme ja kieltäydyimme kohteliaasti maistamasta hänen herkuaan - emme ehkä niinkään itse polentan vuoksi, vaan enemmänkin hänen asumuksensa sotkuisuuden vuoksi :)

Ylitin itseni tällä kurssilla, sillä uskaltauduin maistamaan tattirisottoa, vaikka yleensä en saa mitään, mikä sisältää sientä sisääni. Mieleni ei kuitenkaan muuttunut - sienet eivät ole mun juttu!

Fenkoli-tomaattikeitto ja artisokkaleivät olivat oikein kiva yhdistelmä. Tomaattikeiton mausteet olivat oikein maukas, joten tätäkin täytyy koittaa uudestaan! 

Tiramisua tein uudemman kerran myöhemmin. Vertailin jonkun verran reseptejä ja se mikä tässä toscanalaissessa reseptissä oli erilaista oli se, että mascarpone-päälliseen lisättin sitruunankuorta, mikä kyllä toimi mun mielestä oikein hyvin.  

Kaiken kaikkiaan oli oikein opettavainen ilta ja jatkossa pyrin ilmoittautumaan mahdollisimman monelle kurssille hakemaan lisää oppia.