Valokuvakurssi, päivä 2

Päivä kaksi Nurmijärven opiston dikikameran käyttötaito-kurssilla alkoi spontaanilla pohdinnalla, mistä tunnistaa hyvän kuvan. Vertasimme uutiskuvia taidekuviin ja niiden herättämiin tunteisiin. Joskus epäonnistunutkin kuva voi olla hyvä kuva, koska tärkeintä on kuvan välittämä tunne. Tutkimme myös aamun Hesarin erästä uutiskuvaa ja sen kuvaajan käyttämiä asteuksia kamerassa.

Lauantai-iltana oli tarkoitus ottaa kotitehtävä-kuvia eri tarkennuksilla. Koska lähdin lähes suoraan kurssilta Helsinkiin viettämään fondueiltaa ystävien kesken otin kameran reissuun mukaan. Jälleen kerran olin iloinen, että minulla on minijärkkäri, koska se mahtuu käsveskaan eikä paina pajoa.

Koitin tarkennustehtävää illan herkkuumme, mutta kuvat eivät oikein tehneet oikeutta fonduelle, eikä tarkkusserot kuvissa tulleet esille. Niinpä päätin kuvata jotain muuta ja koska Unioninkatua leikkaava sininen "sähklinja" oli sen verran erikoinen, siirryin parvekkeelle kokeilemaan sen tallentamista. Yritin ottaa kuvan automaatilla, mutta silloin kuva meni ihan tummaksi ja suttuiseksi. Vaihdoin valoitustilan asetuksen P:hen, eli osittain automaattiseen ja silloin sininen linja tuli myös kuvassa näkyviin. Alemassa kuvassa Kallion kirkkoa ympyröi erikoisen värinen taivas - myös se on otettu P-asetuksella.

Sähkölinja Unioninkadulta Kallion kirkkoon

Kallion kirkko

Jos yö ei olisi ollut niin julmetun kylmä ja myrskyinen olisin mennyt lähemmäksi kirkkoa ja ottanut kuvan enemmän alaviistosta, jolloin tornin suuruus olisi korostunut. Mutta nyt olosuhteet ja aamulla odottava aikainen herätys veivät voiton.

Kuten yllä olevasta kuvasta huomaa, sommittelu ei ole minun vahvimpia puoliani. Tästäkin kuvasta olisi saanut paremmalla sommittelulla mielenkiintoisemman, eli sitruunan olisi pitänyt olla jommassa kummassa reunassa tai jotain...Koitin sitä, kun pääsin kotiin kurssin jälkeen ja lopputulos oli tämä:

Päivän ensimmäinen tehtävä liittyi liikkeen kuvaamiseen. Tarkoituksena oli testata eri nopeuksia ja kuvaaminen taahtui ensin kamera paikallaa ja tämän jälkeen panoroiden, jolloin kamera seuraa kohdetta. Kuvat julkaistu mallien luvalla.

Valoitusajan valinta: 1/8, 1/25, 1/60, 1/125 ja 1/250

Näissä kuvissa kamera pysyi paikallaan

Näissä kuvissa kamera seurasi kohdetta

Tämä harjoitus oli todella hyödyllinen, koska tämänkin ongelman kanssa olen paininut monta kertaa. Juuri tuo alimman sarjan oikean alakulman kuva on sellainen, mihin pitäisi pyrkiä. Tässä sarjassahan mallit kävelivät, mutta taustan vauhtiraidoitusta on mahdollista saada enemmän, kun kohdekin liikkuu vauhdikkaammin. 

Oheisen linkin kautta löytyy juuri tähän tehtävään liittyvää, tosin ei päivitettyä, mutta silti hyvää infoa: http://yle.fi/vintti/yle.fi/digikuva/index.html

Täällä pääsee simuloimaan eri aukkoja, aikoja, herkkyyksiä sekä polttovälejä ja niiden vaikutuksia kuviin: liikkeen kuvaaminen

Esim nuotion kuvaaminen, jos haluaa liekkien liikettä, kannattaa valita pieni aukko. Testaa lisäksi valoitusajalla.

Sitten laajensimme osaamistamme aiheeseen nimeltään herkkyys (ISO).

- herkkyyttä nostamalla valoitusajat lyhenevät
- herkkyyden nostaminen tuottaa valoisan kuvan, mutta kuvaan tulee lisää kohinaa.
- Kamera pitää olla P-asennossa, jotta pääsee muokkaamaan ISOa.

Tässä kohdassa kurssia tuli huikea elämäs, kun pääsi testaamaan kameran ISO toimintoa.
Jos on liikkumaton kohde, valitse A ja sitten säädä ISO-lukua pimeyden mukaan. Jos taas kuvaat hämärässä liikettä, valitse S ja sitten taas säätelet ISOa. Alla olevasta kuvasta näkyy käytävän hämäryys ja Nikonin suurimman, eli Hi 1 ISOlla kuvatut oppilastyöt. Kun katsoin kameraan, oli näkymä ihan pimeä, joten yllätys oli suuri, kun kohteet erottuivatkin näinkin hyvin. Kun kuvaa tarkentaa on se kovinkin rakeinen (kohinaa), mutta kuitenkin kuva!

Oletteko joskus miettineet, miksi jotkut kuvat ovat kellertäviä tai sinertäviä? No mullekin selvisi nyt, miten siihen pääse vaikuttamaan. Kyseessä on White Balance (WB) eli valkotasapaino.

Valikosta löytyy eri kuvausmoodeja, joita pääsee säätämään. Sieltä löytyy esim varjo, sähkölamppu, loisteputki jne. Sekavalotilanne on sikäli kenkkunen automaatilla, koska samassa kuvassa kuvatut kuvat näyttävät eri värisiltä, koska kamera ei osaa päättää, lisääkö sinisyyttä vai keltaisuutta.

Tässä kuvaparissa on leikitelty White Balancella. Vasemmanpuoleinen on otettu niin, että WB-valintana oli auringonpaiste ja väriasetukset ovat ihan nollassa. Oikeanpuoleinen on otettu loisteputki-asetuksella ja sama nolla, eli ei mitään väriä lisätty.

Olen parina vuonna tuskaillut, kun olen koulumme liikuntasalissa kuvannut Tansania-konsertin esityksiä ja ne ovat aina todella keltaisia. Nyt osaan vihdoinkin korjata tilanteen ja saada toivonmukaan luonnollisempia kuvia.

Lopuksi vielä ihan yksittäisiä muistiinpajoja sekalaisista aiheista.

Makrokuvaus:
Valitse polttoväli 24 ja anna sitten kameran oman makrotoiminnon hoitaa homman :) Jos haluaa vielä tarkempia kuvia (esim. kukista tai muista luontokuvista) niin sitten pitää hankkia erillinen makrolinssi.

Muistikortti:
Uusi muistikortti kannattaa aina alustaa, jotta se mukautuu juuri oman kameran mukaiseksi. Ei myöskään haittaa, vaikka aina silloin tällöin alustaisi oman korttinsa. Jopa ihan pakasta vedetty muistikortti on hyvä alustaa, mutta varsinkin silloin jos ostat käytetyn kortin tai saat kortin joltakulta muulta.

Kurssin anti:
Täytyy sanoa, että oli on ollut ihan huippuhyödyllinen kurssi! Olen oppinut niin paljon ja oivalluksia on tullut niin paljon, että toivon mukaan muistan kaikki. Kaikesta huolimatta joudun kuitenkin vielä harjoittelemaan sommittelua ja keskittyä siihen, että saisin entistä parempia kuvia. Tämän vuoksi päätin jälleen helmikuussa osallistua Photo-a-day-haasteeseen, jolloin tulee harjoiteltua kuvaamista joka päivä. Lisätietoa haasteesta täältä: http://fatmumslim.com.au/category/photo-a-day-2/

Kurssin vetäjän suosittelema kirja: Pekka Punkari, Digijärkkärikoulu - onnistu uudella kameralla