Takana on varsin hektinen viikko ja kuinka ollakaan juuri sen viikon viikonloppu on myös ohjelmoitu lähes minuuttiaikataululla. Oli miten oli, olen nyt parhaillaan Isoniitun koululla Klaukkalassa Jari Kosken opissa perehtymässä digikameran käyttöön ja kuvaukseen. Kirjoitan nyt tämän blogin vähän niinkuin henkilökohtaisena muistikirjana itselleni, mutta jos joku muukin saa muistiinpanoistani iloa irti, niin jälleen kerran, jaettu ilo on kaksinkertainen ilo :D
Silloin joskus, kun kouluja kävin, ei ollut tarjolla digikameroita eikä liioin valokuvausta valinnaisaineena. Joten nykynuorille nämä asiat saattavat olla ihan itsestäänselviä, mutta itse olen tänä aamuna oppinut jo pajon uutta.
Lähdimme liikkeelle ihan perusteista, eli kuvaus-perspektiiveistä ja kuvakoosta. Pääsääntö on, että kuvista saa mielenkiintoisempia kun vaihtelee kuvakokoa.
Kuvakoot:
Yleiskuva: kuvauksen kohteen ympärille
muutakin näkyviin, kuin itse kuvauksen kohde.
Kokokuva: Ympäristö rajataan pois ja
kuvassa näkyy pelkkä kuvauksen kohde
Puolikuva: Henkilöstä rajataan
näkyviin vain yläosa
Lähikuva: esim kasvot
Erikoislähikuva: vain osa kasvoista tai jostakin yksityiskohdasta kokonaisuudessa
Yleiskuva |
Puolikuva (tangosta) |
Erikoislähikuva |
Tämän jälkeen opimme kuvakulmista. Se, miten kohde on suhteessa kuvaajaan on yllättävän merkityksellistä. Nyt ehkä tulee katsottua uutiskuviakin ihan uusin silmin.
Sitten puhuimme polttoväleistä.
Lähdimme kirpsakkaan talvipakkaseen testaamaan vastavaloon kuvaamista ja siirtymistä automaatista manuaalikuvaukseen. Oheisista kuvista toinen (tummempi) on otettu automaatilla ja oikean puoleisessa vaihdoin valoitustilasta manuaaliasetuksen, jolloin pääsin lisäämään valoitusaikaa +2, jolloin kuvasta tuli valoisampi.
Kuvaaja ja kohde samall tasolla –
TASOKULMA
Kuvaajan ja kuvattavan tasavertainen
suhde
Kuvaajan ja kuvattavan silmät ovat
samalla tasolla
Alaviistosta – SAMMAKKOPERSPEKTIIVI.
Kun halutaan kuvata kohteen suuruutta ja mahtavuutta. Mutta joskus
joutuu ottamaan alaviistosta, kun ei ole muuta mahdollisuutta
Yläviistosta – LINTUPERSPEKTIIVI
Pienennetään kohteen arvoa?
Vallankäyttöä.
Monesti lapsista tulee yläviistosta
kuvat, kun kuvaaja on pidempi kuin lapsi.
kaikki kolme perspektiivityyppiä |
polttoväli 18 = laajakulma
Laajakulmalla kuva alkaa vääristyä, jolloin lähellä olevat kohteet tuntuvat
isoilta ja
kaukana olevat kohteet pienenvät
Mihin laajakulmaa tarvitaan?
(yleiskuvauksessa)
- mennään tapahtumien keskelle. Esim. ihmisiä kuvatessa kuvaaja on tilanteessa mukana, osana tapahtumia. Ei siis ole ulkopuolinen tarkkailija. Kaukaisuudessa olevat asiat menevät suttusiksi, etualalla olevat ovat tarkkoja
Normaali polttoväli, esim meidän Nikonissa se on 24
- lähimpänä ihmisen näkötapaa
- tiukempi rajaus
Telelinssi
- Polttovälillä saadaan kohde lähemmäksi.
- 40 lyhyt polttoväli
- kuvataan etäältä
- pitkä polttoväli linssissä
- Nikonissa 40-45
- normaali polttovälillä adaan hyviä kuvia esim silloin, kun kuvataan koko ihmistä.
- Kaukana olevat kohteet tulevat lähemmäksi
- Ulkopuolinen tarkkailija
- terävyysalue suppea
- Mitä pidempi polttoväli, sitä enemmän litistää syvyyttä.
Laajakulma, polttoväli 18
Polttovälit 18, 24 ja 30. Näistä oikea yläkulma on se, joka on ns. normaali, eli polttoväli 24.
|
18 polttoväli = kasvot pyöristyvät,
nenä näyttää isommalta
24 polttoväli = normi
30 polttoväli = lähäri
Näissä kuvissa muutettiin polttoväliä ja kuvaaja pakitti taaksepäin, jotta rajaus pysyi samana.
Ruokatauon jälkeen pääsimme valotukseen. +2 manuaalisesti → kameraan menee
tuplasti enemmän valoa. Kun kuvaat vastavaloon automaatti tekee
kuvasta tumman. Jos kuvassa on paljon kirkasta (esim. esiintymislava
tai aurinkoa vasten). Lisäämällä valotuksesta manuaalin päälle
pääset lisäämään valoitusta. -2 manuaalisesti → tuplasti vähemmän
valoa
Vastavalo automaatilla ja manuaalilla |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti