sunnuntai 8. toukokuuta 2011

Koleasta kohti lämpimämpää



Huhti-toukokuun vaihde on ollut varsin kiireistä aikaa. Onneksi kylmä ilma on kuitenkin hillinnyt pahinta puutarhaintoilua, koska meillä tosiaan on samanaikaisesti menossa maalämpöpumpun asennus ja se puolestaan on aiheuttanut tässä ekstra tohinaa. Piti ihan ykskaksi yllättäen opetella betonin teko ja ei muuta kuin lattia valamaan. Onneksi kyseessä on autotalli ja jonkin sortin tuleva tekninen tila, jolloin työn laadulla ei ollut niin suurta merkitystä.

Mutta tulihan se lämpökin sitten ätienpäiväviikonlopuksi! Torstaina ja perjantaina 5.-6.5. kävin hieman puutarhaostoksilla ja sen myötä pääsin vauhtiin etupihan ongelmapenkin kanssa. Klaukkalantielle on avattiin 4.5. uusi Kotipihan puutarha samalle paikalle, jossa aiemminkin oli puutarhakauppa. Se oli tunnettu erittäin puheliaasta omistajastaan, joka vietti kolme vuodenaikaa Espanjassa, mutta palasi aina kesäksi Suomeen. Silloin piti aina varata runsaasti aikaa ostoksille, koska herra omistaja oli erittäin puhelias ja hänen tietämys kasveista oli ihan huikea! No - eipäs jäänyt tämä uusi omistajakaan pekkaa pahemmaksi ja kauppa kävi :-) Lähdin hakemaan kolmea Tuijaa, mutta koska hänellä oli siellä liikkeen somistukseen tarkoitettuja avomaatuijia, jotka olivat sekä korkeita että tuuheita, ei minun tarvinnut ottaa kuin kaksi, kun hän ystävällisesti suostui niistä luopumaan. Näihin Tuijiin pätee sama kuin palmuihin - jos sen laittaa astiaan kasvamaan se jää pieneksi, mutta kun se saa kasvaa avomaalla  tulee sitä juuri sen kokoinen kuin miksi se on tarkoitettu.

Perjantaina kävinkin sitten Kodin Ykkösen puutarhamyymälässä hakemassa jaloruusuja Tuijien seuraksi. Myyjä suositteli  minulle Rosa 'NINA WEIBULL' tertturuusuja, jotka on runsaskukkainen ja hyvin talvenkestävä lajike. Istutin kuusi Ninaa ja nyt alkaa sitten pitkä odotus ennenkuin ne ovat n. puolimetrisiä.

Hieman kyllä hirvittävät nuo jaloruusut, koska tiedän, että ne vaativat kovasti hoivaamista, mutta toisaalta ne ovat kauniita ja tuoksuvat ihanalle, joten toivon, että ne ovat vaivan arvoisia.



Ruusujen lisäksi ostin kaariporttiimme säleikkövilliviinit, koska siinä aiemmin kasvaneet Kärhöt eivät jostain syystä kuki vuotta pidempään. En ole oikein perehtynyt Kärhöjen ihmeelliseen maailmaan, mutta koska kyseessä on niin kaunis kasvi täytyy kyllä jossain vaiheessa tutkia tarkemmin, mitä sen kasvattaminen vaatii.

Lauantaina sää oli jo helteinen ja vietimmekin lähes koko päivän puutarhassa touhuten. Lisäksi maalämpöpumppuhärdelli eteni, kun kaksi nuorta miestä tuli vetämään putket porausaukosta autotalliin.

Itse olin tyytyväinen, kun sain kevätlannoituksen tehtyä. Sunnuntaina tein vielä hieman taimien jakoa, jotta saisin sivupihalla kasvavia kurjenpolvia laajemmalle alalle kasvamaan. Eli näin:

Nyt kun tuo etupihan penkki on ns. valmis pitää ryhtyä suunnittelemaan uutta kukkapenkkiä sivupihalle. Kukatkin - oikeat perhostenhoukuttimet - ovat jo viimeisimmästä Viherpihasta (5/11) valittuna, joten kunhan säät tästä vielä lämpenevät niin pääsee sekin projekti vauhtiin! 

"Don't wear perfume in the garden - unless you want to be pollinated by bees."  ~Anne Raver

2 kommenttia:

  1. Pyykit on ripustettu kuivumaan, riippumatto laitettu paikalleen ja blogisi on luettu. Tehtävät suoritettu.

    VastaaPoista
  2. Ja minä join teijän kahvit ja äitienpäiväjäätelöt... kiitos puutarhahetkestä. Meinas olla vähän lämmintä. Meidän kärhöt 'jackmannii' tms. Nousevat joka kesä maasta ja kukkivat ihan homona.

    VastaaPoista