Myllerrys puutarhassa

Tämö blogi sisältää tuotemainontaa...

Näin kevään koittaessa tuntuu, että häviö on väistämätön kilpajuoksussa luonnon kanssa. Kun luonto herää talviunilta on sillä kiire päästä loistamaan Suomen lyhyessä suvessa, mikä näin keväisin tarkoittaa puutarhureille melkoista vilskettä! Kevät on kuulemani mukaan pari viikkoa myöhässä tänä vuonna, mutta pääsiäiseksi luvattiin aurinkoista ja lämmintä säätä. Kuinka ollakaan olimme lähdössä pääsiäiskeksi Lappiin, joten pieni paniikki iski, kun emme saaneet omenapuita leikattua ennen lähtöä ja monta muutakin asiaa jäi nyt odottamaan paluuta.

Vielä siinä ennen lähtöä takapihallemme rullasi 10 tonnia painava pora päiväksi kaivamaan reikää maalämpöpumpulle. Pora ajettiin tontille naapurin pihan kautta, mutta onneksi selvisimme hurjasta painosta huolimatta varsin vähäisillä tuhoilla. Työmiehet olivat lähtöisin Ruotsista, joten pääsin raataamaan riikinruotsia heidän kanssaan ja opin, että maalämpö on oikealta nimeltään bergvärme, eikä jodvärme, kuten Suomessa kuulemma yleisesti ottaen sanotaan.

Etelässä hätyyteltiin hellelukemia, joten kun pääsiäissunnuntaina laskeuduimme Helsinki-Vantaalle oli luonto jo nupuillaan. Tämä tarkoitti sitä, että maanantain lomapäivä meni ihanasti pihalla aamusta iltaan. Ensi töikseen Janne tarttui moottorisahaan ja ryhtyi katkomaan omenapuusta keskimmäisiä oksia, jotta saisimme "voisilmäpulla" efektin, eli reiän puun latvustoon, jotta valoa pääsisi puun alempiin osiin maksimaalinen määrä. Tästä syntyi kauhea määrä pilkottavaa puuta, joten ei muuta kuin Fiskarsit naksumaan ja oksia pinoon. Herra Kekki oli sitä mieltä, että vähempikin määrä hammastikkuja olisi riittänyt mutta jotenkin en vain kehannut jättää oksia hujan hajan pitkin puutarhaa. Tässä välissä pitää mainostaa ja kertoa, että aikoinaan kun tämän talon ostimme ja ystäväni Leila kuuli, että kauppaan sisältyy puutarha, antoi hän neuvon, että ei sitten kannata mitään halppistyökaluja ostaa vaan pitäytyä kalliimmasta hinnasta huolimatta Fiskarseissa. Neuvosta huolimatta olen muutaman kerran sortunut ostamaan jotain muuta merkkiä, mutta totuuden nimissä ne eivät ole ollenkaan yltäneet samalle tasolle, joten välitän nyt samaa neuvoa eteenpäin mahdollisille aloitteville puutarhureille. Fiskarsilla on todella mietitty ergonomiaa ja se tekee työskentelystä helppoa ja vaivatonta!

Jossain oksien leikkelyn lomassa Janne porasi uusiin ulkoruukkuihin reiät pohjaan ja pääsin istuttamaan Dahliat niihin. Kyseessä on kaunis punainen lajike nimeltään Bischop of Landaff I. En ole aikasemmin Dahlian juurimukuloita istuttanut, joten en osaa vielä arvioida, oliko sellainen kolme nippua sopiva määrä kyseisiin ruukkuihin vai ei. Sen näkee sitten kun ne alkavat kukkia.





Sitten pieni katsaus ongelmapenkkiini, joka odottaa vuoroaan "to do" listalla. Onneksi en mennyt ennen maalämpöporaajien tuloa tekemään sille yhtään mitään, sillä kuten kolmas kuva kertoo, olisi se ollut aika turhaa.

Viime syksynä siirsin yhden yksinäisen ruusupensaan alun sivupihalta tähän penkkiin ja tarkoitus olisikin jatkaa ruusulinjalla. Pitää vain löytää sellaisia lajikkeita, jotka eivät hätkähdä tuosta alla näkyvästä hallitsevasta koivusta.

Porausreiän poistojäte kulki putkia pitkin tämän penkin läpi, joten siitä jäi sitten tällainen sementtinen pöly pintaan. Pitää siis toivoa joko sadetta tai putkimiehen saapumista. Putkimiestä tarvitaan, jotta saisimme etupihan vesiliitännän toimimaan, kun se meni ja jäätyi viimetalvena niin, että se sai aikaan vesivahvingon.

Jossain vaiheessa päivää nälkä yllätti ja oli aika pitää ruokatauko. Mukaan grillauksiin saapui naapurimme pikkuneiti Siru.

Loppuilta menikin ihan haravoidessa, kunnes ilma viileni ja tuntui siltä, että kaikkea ei yksinkertaisesti voi yhden päivän aikana tehdä, vaikka kuinka haluaisi.

Niinpä Janne jatkoi hommia seuraavana päivänä leikkaamalla Siperianhernepensasaitamme minun huhkiessa ei töissä vaan zumbassa :-)

Tuosta risukuvasta näkee, millä korkeudella aita oli ennen ja miltä se näyttää parturoinnin jälkeen. Tässäkin pitää mainita taas kerran työvälineistä. Ostimme silloin 2005 kesällä sähköllä käyvän pensasleikkurin. Ei hyvä idea. Ensinnäkin johdon kanssa puljaaminen on ihan tuskaa ja teho ei ole ollenkaan sellainen, kuin mitä bensakoneessa. Niinpä viime kesänä Janne hoksasi käydä vuokraamassa kunnon koneen ja johan alkoi lyyti kirjoittaa! 20 eurolla saa laitteen vuorokaudeksi vuokralle ja aidan leikkaamiseen kuluu nykyään 1,5 h entisen puolen päivän homman sijaan!

Ennen

Jälkeen

Kuten tälle pikkupuulle on tyypillistä on meidänkin aidassamme härmä. Sen saisi kuulemma häviämään ruiskuttamalla Saprolia, mutta jotenkin vierastan kemikaalien käyttöä, kun kyseessä ei oikeastaan ole muuta kuin esteettinen haitta.

"My green thumb came only as a result of the mistakes I made while learning to see things from the plant's point of view." ~H. Fred Dale